Sommitelma

Deleuzen ja Guattarin sommitelman käsite (agencement, assemblage) on saanut valtavan suosion erityisesti yhteiskuntatieteissä, joissa aivan kaikkea monimutkaista tutkitaan sommitelmana. Mistä on kyse, ja mitä yleisiä väärinkäsityksiä sommitelmien ajatteluun liittyy? Jakso on hiukan teknisempi kuin yleensä. Teemoja: - sommitelma posthumanistisena, heterogeenisena kollektiivina - erilaiset sommitelma-ajattelun lajit Anna Tsingin pohjalta - sommitelma on uusi tapa purkaa ja jakaa vanhat vastakkainasettelut (mieli vs. ruumis, ideologia vs. tuotantovoimat) - olennaista sommitelmassa on tapa, jolla komponentit pysyvät kasassa, siis koherenssi ja konsistenssi - kuinka halut ohjaavat sommitelmien koostamista ja kuinka vain eliöt voivat muodostaa sommitelmia - sommitelman taustat: 1) Proust, 2) Freudin Komplex, 3) Foucault'n käsitteistö, erityisesti dispositiivi, 4) Hjelmslevin semiotiikka, 5) Uexküllin käsitys eläinten territoriaalisuudesta - sommitelman neljä olennaista piirrettä: 1) sisältö eli ruumiit, kappaleet, asiantilat ja näiden yhdistelmät, 2) ilmaisu eli tunteet, ajatukset, käsitteet, merkit, "ideaalinen", 3) territorialisaatio eli alueellisen järjestelmän muodostaminen, 4) deterritorialisaatio eli järjestelmän purkautuminen, leviäminen tai muu avautuva muuttuminen - sommitelma-ajattelun jatkokehittely: Ian Buchanan vs. Manuel DeLanda - kolme esimerkkiä sommitelman käsitteen käytöstä: talonvaltausliikkeet, OECD-maiden koulutuspolitiikka ja Achille Mbembe Lukemista: Buchanan: Assemblage Theory and Method: An Introduction and Guide (2020) TAI edellisen itumuoto, Buchanan: Assemblage Theory and Its Discontents, Deleuze Studies 9.3 (2015) DeLanda: Assemblage Theory Deleuze & Guattari: Mille plateaux / A Thousand Plateaus, lopun sanasto Mbembe: Mustan järjen kritiikki Thompson, Sellar & Buchanan (2022) 1996: the OECD policy-making assemblage, Journal of Education Policy, 37:5, 685-704, DOI: 10.1080/02680939.2021.1912397 Tsing: Lopun aikojen sieni (s. 350, viite 8)