Kaikki jaksot

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast –LISÄTIETOJA:Vanhemmille:Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen.Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille.Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen.Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite.Ensi- ja turvakotien liitto.Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt  työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Turvallisuuden tunne ja turvan kokemus on perustarpeitamme. Parisuhteessa turvallisuuden kokemuksessa oleellista on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, kaikkien ominaisuuksiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään. Tämän jakson aiheena on turvallisuus parisuhteessa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru.Turvallisuuden tunne parisuhteessa on moniulotteista. Joskus turvallisuuden tunnetta voi olla jopa vaikeaa tunnistaa. Haastavissakin tilanteissa turvallisessa parisuhteessa säilyy tasa-arvo kumppaneiden välillä. Molempien ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, ja niille täytyy olla tilaa tulla ilmaistuksi ja kuulluksi. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin. Nina ja Suvi käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten turvallisuus tai sen puute näyttäytyvät parisuhteessa? - Mikä aiheuttaa turvattomuutta parisuhteessa? - Miten luottamus ja mustasukkaisuus liittyvät turvallisuuden tunteeseen? - Miten turvallisuuden tunnetta parisuhteessa voi vahvistaa? — Kaupallinen yhteistyö, Tradeka: Kuuntele ‘Ei pelkkää puhetta’ -podcast Spotifysta. / Tradekan verkkosivut: tradeka.fi. Tradekan vastuullisuusraportti 2022. — Lisätietoja ja linkkejä: Suvi Laru on laillistettu psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja, joka työskentelee Parisuhdekeskus Kataja ry toiminnanjohtajana. Suvi edistää työssään työhyvinvointipainotteista johtajuutta ja hänen intohimona työssään on kaikenlaisten parisuhteiden hyvinvoinnin edistäminen. Suvi on toiminut 25-vuotisella työurallaan pitkään järjestöissä, yritysmaailmassa, erikoissairaanhoidossa sekä kuntasektorilla ja hänellä on lukuisia luottamustehtäviä sekä työssä että vapaa-ajalla. Suvi Laru LinkedIn, X (Twitter) ja Facebook. Parisuhdekeskus Kataja ry verkossa, X (Twitter), Facebook, Instagram, ja LinkedIn.Parisuhdekeskus Katajan nuorille aikuisten ihmissuhdetaitojen vahvistamisen Asiaa ihmissuhteista -hanke verkossa. Asiaa ihmissuhteista Instagramissa ja TikTokissa Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/Naisten Linja ry: https://naistenlinja.fi/ -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Monikulttuurisuus tuo työpaikoille erilaista ja uutta ajattelua, joka rikastuttaa ideointia. Uuden ja tuntemattoman kohtaaminen voi herättää epävarmuutta, pelkoakin. Näin voi olla työntekijällä, joka saa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisen työkaverin - ja myös maahanmuuttajalla, joka tulee uuteen työpaikkaan ja -porukkaan uudessa kotimaassaan. Työpaikoilla eivät kuitenkaan kohtaa kulttuurit vaan ihmiset.Monikulttuurisuudesta työpaikalla psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Neleah Kagiri ja Espoo Cateringin kiertävä palveluvastaava ja työsuojeluvaltuutettu Sanni Haapasalmi.He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä monikulttuurisuus työelämässä on? - Mitä monikulttuurisuus tuo työpaikoille? - Mitä pelkoja ja huolia toisesta kulttuurista tulevan työkaverin kohtaamiseen voi liittyä? - Miten johdon tulisi huomioida monikulttuurisuus työpaikalla? - Miten itselle uudesta kulttuurista tuleva työkaveri kannattaa kohdata?Lisätietoa:Neleah Kagiri on JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija. Hänen työnään on kouluttaa ja tuoda tietoa maahanmuuttajajäsenille JHL:n toiminnasta ja tukea heitä työelämässä Suomessa. Neleah on työskennellut aiemmin sosiaalialoilla sosiaaliohjaajana erityisesti maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen edistämisessä. Maahanmuuttajat, kotouttaminen ja ihmisten kannustaminen ja tukeminen ovat lähellä Neleahin sydäntä.Sanni Haapasalmi työskentelee Espoo Catering Oy:n kiertävänä palveluvastaavana ja työsuojeluvaltuutettuna. Espoo Catering on ylpeä monikulttuurisesta työympäristöstään.JHL:n maahanmuuttajatoiminta on monipuolista ja sitä järjestetään ympäri Suomen. Tervetuloa mukaan ammattiliitto JHL:n toimintaan! Lue lisää JHL:n maahanmuuttajatoiminnasta: On ilo ja ylpeys, että ammattiliitto avautuu maahanmuuttajille (Motiivi-lehti 7.10.2022).Osallistu JHL:n maahanmuuttajatoimintaan.Liity JHL:n jäseneksi.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ystävyys on tärkeä ihmissuhde, jossa on luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se on psykologisesti turvallinen ihmissuhde, missä on miellyttävä olla. Ystävän kanssa voi kokea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä. Ystävyyssuhteet tukevat sekä somaattista että henkistä hyvinvointia. Tämän jakson aiheena on ystävyys ja ystävyyssuhteet aikuisena. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine.Nina ja Katri käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä eroja lasten, nuorten ja aikuisten ystävyyssuhteiden välillä on? - Miten ystävyyssuhteita voi luoda aikuisena? - Millaisia haasteita ystävyyssuhteisiin voi liittyä aikuisena? - Miten haasteita voi ratkoa? - Mistä syistä ystävyyssuhteet katkeavat? - Milloin ne kannattaa katkaista? - Miten ystävyyttä voi vaalia ja ylläpitää?—Kaupallinen yhteistyö, Suomen Palloliitto: Kuuntele Nyt puhuu valmentaja -podcast Spotifysta.—Lisätietoja ystävyydestä:Katri Laine LinkedIn:ssa.Katri oli Ninan haastateltava Ninan toimittamassa Ylen ‘Näin minua manipuloidaan’ -podcastin jaksossa: 1: Manipuloiva ystävä, joka haluaa aina hyötyä. (Yle Areena)Yksinäisyyttä käsitellään jaksoissa 11. Yksinäisyys ja 12. Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Molemmissa vieraana on kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila.Katri viittasi jaksossa näihin juttuihin ja tutkimuksiin:Suuret ikäluokat, ystävyys ja isovanhemmuus (Väestöliitto) Ystävystyminen on muutakin kuin sattumaa – tällaisia ovat ystävyyssuhteet tutkimusten mukaan (Yle) Tässä vielä lisälinkkejä ystävyydestä:Ystävyystaitoja voi kehittää (Mieli ry): Jäitkö aikuisena ilman ystäviä? ”Sosiaalisessa aikataulussa” parisuhde jyrää kaiken edelle (HS.fi €) -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Pystytkö keskittymään töihisi tai askareisiisi? Karkaako huomiosi ja tarkkaavaisuutesi helposti muualle, kun pitäisi keskittyä pitkäjänteisesti? Tämän jakson aiheena on itseaiheutettu keskittymishäiriö eli ADT - attention deficit trait.Asiantuntijavieraanani on Mona Moisala. Mona on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Nykyään Mona toimii kouluttajana ja luennoijana, ja hän auttaa ihmisiä tekemään työtään aivoystävällisemmin. Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä itseaiheutetulla keskittymiskyvyn ongelmalla tarkoitetaan? - Miten ADT näkyy arjessa, työssä tai opinnoissa? - Mistä ADT johtuu? - Miten itseaiheutettu keskittymiskyvyttömyys eroaa esimerkiksi ADHD:stä tai ADD:stä? - Miten kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa?Lisätietoja:Mona Moisalan verkkosivut: monamoisala.com.Mona Moisala Instagramissa: @monamoisala.Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirja: Keskittymiskyvyn elvyttämisopas (Tuuma 2018).Lisätietoa ADT:sta:Mielenterveystalo.fi: Mikä on ADT?YTHS: ADHD vai sittenkin ADT?Aivotyön ergonomiaa ja sen parantamista käsitellään jaksossa 18. Sujuvampaa aivotyötä. Jos pohdit oman keskittymiskykysi haasteita ja sitä, onko niiden taustalla kenties ADHD, kannattaa kuunnella jakso 91. ADHD aikuisella.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen.Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita.Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus. Tässä jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä - Mitä äkillinen kriisi tarkoittaa psykologiassa? - Miten eri tavoin reagoimme äkillisiin kriiseihin? - Millaiset tekijät vaikuttavat reaktioiden voimakkuuteen ja kestoon? - Millaista tukea ja kriisityötä akuuteissa kriiseissä on tarjolla?  - Mikä auttaa kriiseistä ja suuronnettomuuksista selviämistä? - Miten läheiset voivat  tukea kriisin kokenutta?  - Miten pitää huolta itsestä kriisin keskellä?Lisätietoja: Atte Variksen verkkosivut: www.crowsolutions.fiAtte Variksen haastattelu SPR:n psykologien valmiusryhmästä Psykologi-lehdessä (27.12.2019). SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus. Lue SPR:n valmiustyöstä Suomessa.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista. SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Traumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja. Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheena ja nimenä on Trauma.Teemu Vesterinen on tehnyt stand up -komiikka yli 20 vuotta. Teemu on toiminut myös käsikirjoittajana ja esiintyjänä televisiossa mm. Uutisvuodossa ja Noin viikon uutiset -ohjelmassa. Teemua voi kuulla myös Yle Areenassa Hauskaa maailmanloppua -podcastissä. Sivutyönään Teemu tekee myös TRE-ohjaajan töitä. Tässä jaksossa kuulet mm.  - Mitä traumalla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten trauma ja sen oireet ilmenevät? - Miten ja miksi Teemu tekee komiikkaa juuri traumasta? - Millaisia rooleja nauramisella ja puhumisella voi olla trauman käsittelyssä? - Millainen merkitys yksilön omilla voimavaroilla, läheisillä ja ammattiauttajilla on traumasta toipumisessa?  - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Lisätietoja:Jos painit juuri nyt traumaattisten tapahtumista selviämisen kanssa, Mieli ry tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua. Mieli ryn kriisipuhelin päivystää 24h: 09 2525 0111Suomen Punaisen Ristin sivuilta voit lukea henkisestä selviytymisestä kriisitilanteissa. Teemu Vesterisen sivuilta löydät keikkakalenterin ja tavat ostaa liput Teemun Trauma-kiertueen keikoille: https://www.teemuvesterinen.com/Teemun löydät Facebookista ja Instagramista.Viimeisimpään tietoon kriisi- ja traumatyöstä voit perehtyä Traumaterapiakeskuksen ja Psykologiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Kriisi- ja traumakonferenssissa Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja etänä 9.-10.11.2023. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita esityksiä esimerkiksi vakavan traumatisoitumisen, hoidon ja psykoterapian, resilienssin, rasismin, lapsien ja perheiden, kriisityön ja pakolaisuuden näkökulmasta.Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.kriisijatraumakonferenssi.fiTraumaterapiakeskus: https://traumaterapiakeskus.com/Jaksossa mainitusta EMDR-terapiasta voit lukea lisää Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta: https://emdr.fi/Kansainvälisen traumatutkimuksen yhdistyksen ISTSS:n sivuilla on hyvä tietopaketti traumoista (englanniksi): https://istss.org/public-resources/trauma-basicsJos traumat ja traumatisoituminen kiinnostavat, kannattaa kuunnella myös seuraava Psykopodiaa-jakso 130. kriisityöstä ja kriisipsykologiasta ja jakso 20. Traumat ja traumatisoituminen.Lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista:59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta.71. KeskenmenoExtra-jakso Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna?86. Lähisuhdeväkivalta.96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy.98. Tahaton lapsettomuus.114. Resilienssi120. Suru123. Työssä kohdattu väkivalta127. Miten kohdata vakava sairastuminen?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry.Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista?Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja.Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson.Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja?  - Voiko ja saako johtaja olla epävarma?  - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy?  - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään?Lisätietoja:Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa.Suvi Eriksson LinkedIn:ssa. Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä. Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä. Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa.Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vakava sairastuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita sairastuneella ja tämän läheisillä. Reaktiot voivat olla erilaisia ja vaihdella sairauden ja hoitojen eri vaiheissa. Vakava sairaus voi horjuttaa turvallisuuden tunnettamme. Tämän jakson aiheena on vakavan sairastumisen herättämät tunteet ja ajatukset sairastuneella ja tämän läheisillä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa.Nina ja Miranda käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia ajatuksia, reaktioita ja tunteita vakava sairaus itsellä ja läheisillä herättää? - Miten nyky-yhteiskunta on muuttanut suhtautumistamme vakavaan sairastumiseen? - Millaisia vaiheita ihmiset voivat käydä läpi sairauden ja hoitojen eri vaiheissa? - Miten läheistä voi tukea? - Miten toipuminen koetaan? - Entä jos sairaus on parantumaton? - Millaista tukea on tarjolla?Lisätietoja:Mirandan ajatuksia epävarman elämämme kohtaamisesta voi lukea lisää Helsingin Sanomien artikkelista (4.10.2021).Lue lisää KELA:n Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista.Vertaistukea järjestäviä tahoja:Syöpäjärjestöjen vertaistuki ja keskustelut.Syöpäjärjestöjen sivut.Nuorten ja nuorten aikuisten tuki syöpään sairastuneille Sylva ry.Rintasyöpään sairastuneiden järjestö Europa Donna Finland ry.Eturauhassyöpään sairastuneiden järjestö Propo.Suolistosyöpään sairastuneiden järjestö Suomen Suolistosyöpäyhdistys Colores.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Taitolähtöinen lähestymistapa kasvatukseen kannustaa tunnistamaan taitoja, joita lapsen tulisi oppia mahdolliset ongelmat voittaakseen - ongelmien syiden tai ei-toivotusta käyttäytymisestä rankaisemisen sijaan. Lähestymistavasta voivat hyötyä vanhemmat ja kaikki lasten kasvattajat.Taitolähtöisyydestä lasten kasvatuksessa psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on psykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija Ben Furman, jonka kirjoja on käännetty 25 eri kielelle. Hänen tuorein kirjansa on Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023). Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä taitolähtöisyys kasvatuksessa tarkoittaa? - Miten haasteet voi mieltää taidoiksi - ja mitä hyötyä siitä on? - Miten lasta voi motivoida oppimaan uusia taitoja? - Miten taitolähtöinen lähestymistapa toimii käytännön arjessa? - Kuinka taitolähtöinen lähestymistapa viedään käytäntöön?Lisätietoja:Tilaa Ben Furmanin kirja: Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023).Ben Furmanin verkkosivut.Ben Furmanin verkkokurssit.Ben Furmanin YouTube-kanava: BenFurmanTV-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Keskustelun jälkeen Nina Lyytinen kertoo vihapuheen psykologisista vaikutuksista.Sami Koivisto kuvaa rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä vihapuhe on?- Millaista on olla vihapuheen kohteena?- Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?- Millaista apua on tarjolla, jos kohtaat vihapuhetta työssäsi?Jakso on alunperin julkaistu 31.7.2019.Jakson linkit:Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivistoSami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamistaLoppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee hyvinvoivasta ja toimivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa.Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja.Nina ja Leena pohtivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ (Jakso on alunperin julkaistu 30.3.2020.) ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Valitettavan monet kohtaavat ja kokevat erilaista väkivaltaa työssään ja työpaikallaan. Työssä kohdatulla väkivallalla on monia inhimillisiä sekä taloudellisia haittavaikutuksia. Väkivaltaa tulee ehkäistä ja hallita - ja sen kohdanneita tukea. Työssä kohdatusta väkivallasta psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa työelämäasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Merja Hyvärinen. Hänellä on liki 30 vuoden kokemus työsuojeluasioiden hoitamisesta. Jaksossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaista väkivaltaa työssä voi kohdata? - Kuinka yleistä työssä kohdattu väkivalta on? - Mitä työpaikoilla voidaan tehdä väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? - Miten työssä väkivaltaa kohdanneita ja kokeneita työntekijöitä voidaan tukea? Lisätietoja:Merja Hyvärinen työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n työelämän laadun tiimissä. Tiimi toimii taustatukena JHL:n kaikilla sopimus- ja ammattialoilla työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksissä.Työssään Merja pyrkii omalla tekemisellään saamaan suomalaista työelämää turvallisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Hän mm. kouluttaa ja neuvoo JHL:siä henkilöstön edustajia ja jäseniä työsuojelun, työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista sekä osallistuu yhteistyökumppanien kanssa edellä mainittuja teemoja käsittelevissä työryhmissä aineistojen tuottamiseen työpaikoille sekä työsuojelua koskevien sopimusten neuvotteluihin.Merja Hyvärinen Twitterissa: @Merja_Hyva Merja Hyvärinen LinkedIn:ssaTyöväkivallasta ja sen hallinnasta ja ehkäisystä saat lisätietoa näistä linkeistä:Podcast: Väkivallan uhka työpaikalla – miten teen ilmoituksen? (15.3.2023) Aikuisten oikeesti -podcast-sarja vuorovaikutuksesta ja hyvästä työkäyttäytymisestä monelta eri kantilta. Väkivallan uhka (Työsuojeluhallinto.fi) Työpaikkaväkivallan hallinta (Työturvallisuuskeskus) Väkivalta pois työpaikalta, maksuton 56s pdf-opas (Työturvallisuuskeskus)Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on Suomen suurin hyvinvointialojen ammattiliitto. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä.Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta.Jotta väkivaltaa voidaan ehkäistä, täytyy ensin selvittää, millaisena ongelmana se esiintyy työpaikalla. Tämä selvitetään riittävässä laajuudessa tehdyllä vaarojen arvioinnilla ja käymällä läpi tehdyt turvallisuushavainnot. Vain työpaikkakohtaisen väkivaltariskien arvioinnin pohjalta voidaan työpaikalla suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä.Väkivaltariskiä voidaan merkittävästi vähentää ja sen seurauksia lieventää moninaisilla väkivallan ehkäisytoimilla, kuten esimerkiksi väkivaltatilanteita koskevien toimintaohjeiden laatimisella, tilasuunnittelulla, hälytyslaitteistojen asentamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä sen varmistamisella, että henkilöstömitoitus on asianmukainen.Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tehdä työnsä turvallisesti ja vailla pelkoa väkivallasta. Mihinkään työhön ei siis kuulu velvollisuutta sietää väkivaltaa!-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Syömishäiriöt ovat vakavia ja monimuotoisia sairauksia. Ne vaikuttavat niistä kärsivän hyvinvointiin ja terveyteen fyysisesti ja psyykkisesti. Syömishäiriöistä kärsivä tarvitsee monenlaista hoitoa ja fyysistä, psykologista ja sosiaalista tukea. Syömishäiriöistä voi toipua. Vaikka toipuminen voi olla vaikeaa, aina on toivoa siitä, että voi paremmin jatkossa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on syömishäiriöihin erikoistunut kliinisen psykologian dosentti (PsT) ja psykoterapeutti Monica Ålgars. Monica on työskennellyt pitkään syömishäiriöiden parissa sekä potilastyössä että tutkijana ja kouluttajana.Nina ja Monica käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ovat yleisimmät syömishäiriöt? - Mitä tekijöitä syömishäiriöiden taustalla on? - Mistä syömishäiriön voin tunnistaa? - Miten syömishäiriöitä hoidetaan?  - Miten läheinen voi tukea syömishäiriöstä kärsivää? - Mitä syömishäiriöstä toipuminen tarkoittaa?Lisätietoja: Monica Ålgarsin verkkosivut: www.monicaalgars.comMonica Ålgars Instagramissa: @monicaalgars Monica Ålgars LinkedIn:ssa.Monican mainitsemat linkit: - Mielenterveystalon syömisen ja kehonkuvan ongelmien omahoito-ohjelman sivut. - Syömishäiriöliitto.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Mitä tapahtuu, kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kuin näkee oikeaksi? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Tämän jakson aiheena on eettinen stressi ja sen kokemus.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta, jossa työ ja sen muutokset voivat aiheuttaa usein myös eettistä stressiä. Hän on toiminut JHL:ssa aktiivisesti lähes yhtä pitkään. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä eettinen stressi tarkoittaa? - Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllsyyden tunteesta? - Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä? - Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää?Lisätietoja:Petra Haapa-Aro Facebook. Petra Haapa-Aro Instagram.Mitä jos hoitaja ei ehdi olla ihminen ihmiselle? Moni hoitotyön ammattilainen kokee kuormittavaksi, kun ei ole aikaa olla oikeasti läsnä asiakkaan luona. Yksittäisen työntekijän työolot voivat ehkä parantua työnantajaa vaihtamalla, mutta olisiko kestävämpää mahdollistaa hyvän työn tekeminen jokaisella työpaikalla? Koetko työssäsi eettistä stressiä tai kiinnostaako aihe muuten laajemmin? JHL on tehnyt aiheesta kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHLn verkkosivuilta.Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Suru on luonnollinen reaktio menetykseen. Jokainen kokee sen omalla tavallaan. Myös menetyksen tapa vaikuttaa suruun ja suremiseen. Joskus voi tuntua, että suru ei helpota. On luonnollista, että suru kulkee mukana elämässä. Ajan kuluessa oma olo yleensä helpottuu surusta huolimatta.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana surusta keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa.Nina ja Miranda käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä surulla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten erilaiset menetykset vaikuttavat suruun ja suremiseen? - Millaisia vaiheita suruun usein kuuluu? - Miten surua voi käsitellä? - Miten surevaa läheistä voi tukea? - Mitä tehdä, jos tuntee ettei surusta pääse yli?Lisätietoja:Monet järjestöt tarjoavat tukea suruprosessiin.Mieli ryn vertaistukiryhmät läheisensä menettäneilleLapsikuolemaperheet ry KäpyHenkirikoksen uhrien läheiset ry HuomaHelsingin seurakuntien sururyhmiäSyöpäjärjestöt -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: SympaOletko joskus huomannut työelämässä, että joku ei toiminut odottamallasi tavalla? Tai eikö oma toimintasi ole vastannut jonkun toisen odotuksia?Teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa organisaation yhteisten tavoitteiden eteen. Meillä on erilaisia tehtäviä, vastuita ja rooleja. Meihin kohdistuu niihin liittyen myös erilaisia odotuksia. Meillä on myös odotuksia johtamiselle sekä esihenkilön ja työnantajan toiminnalle.Työhön kuuluu myös erilaisia vuorovaikutustilanteita. Niissäkin meidän usein odotetaan toimivan tietyllä tavalla.Mutta ovatko odotuksemme ja oletuksemme näistä aina realistisia, oikeutettuja? Vai ovatko ne kenties utopistisia, pilvilinnojen tavoittelua?Tai ovatko ne yhteneviä ja jaettuja työkaveriemme tai esihenkilön kanssa? Olemmehan erilaisia ja inhimillisen erehtyviä - työroolistamme ja asemastamme riippumatta. Tämän jakson aiheena ovat yleiset työelämän erilaiset utopistiset ja realistiset odotukset.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Anna Aarnisalo. Hän on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolestapuhuja. Nina ja Anna keskustelevat mm. seuraavista teemoista: - Millaisia epärealistisia odotuksia työelämässa on - ja mitkä olisivat realistisempia odotuksia?- Miten voimme niiden avulla rakentaa parempaa työelämää, työyhteisöjä ja toimia paremmin yhteisten tavoitteiden eteen?Lisätietoja:Anna Aarnisalo on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolesta puhuja.Anna Aarnisalo LinkedIn:ssa.Sympan esittely:Sympa on kehitetty, jotta ihmiset saisivat loistaa työssään. Järjestelmämme kokoaa yrityksen kaiken HR-tiedon yhteen paikkaan ja auttaa hyödyntämään dataa päätöksenteon tukena sekä ennen kaikkea rajaamaan pakolliset henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät minimiin.Asiakastyytyväisyyslukumme ovat Euroopan HR-teknologiayritysten huippua, ja olemme Pohjoismaiden nopeimmin kasvavia HR-taloja. Yli 1000 organisaatiota eri puolilla maailmaa luottaa Sympan turvallisena ja toimivana henkilöstötoimintojen tukipilarina.Vaikka olemme kasvaneet kansainväliseksi yhtiöksi, toimintamme perusta ei ole muuttunut – henkilöstöhallinto tulee aina olemaan työtä, ihmiseltä ihmiselle.Lua lisää Sympan blogista https://www.sympa.com/fi/blogi PS:Jos sattumoisin olet kiinnostunut manipulaation psykologiasta, niin kannattaa kuunnella Nina Lyytisen Ylelle toimittama ja juontama podcast-sarja: Näin minua manipuloidaan.Löydät sen hakemalla Yle Areenasta tai klikkaamalla tästä Yle Areenaan.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko tarinasi vanki? Kerromme itsestämme tarinoita toisille - mutta myös oman mielemme sisällä. Joskus saatamme kertoa itsellemme rajoittavaa tarinaa. Emme ehkä uskalla ottaa uusia askelia urallamme tai muuten elämässä - koska uskomme omaa tarinaamme.Psykologiassa persoonallisuutta, identiteettiä ja henkilön minäkuvaa jäsennetään monin tavoin. Puhutaan persoonallisuuden piirteistä, taipumuksista sekä asenteista, arvoista ja tyypillisistä sopeutumismalleista, tavoista toimia.Tämän jakson aiheena on narratiivinen eli tarinamuotoinen identiteetti - ja miten itsestämme kertomamme tarina - tai tarinat - vaikuttavat meihin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mikä on narratiivinen, tarinamuotoinen identiteetti? - Millaisia tarinoita kerromme itsestämme? - Pysyykö tarina minusta muuttumattona - ajasta ja tilanteesta toiseen? - Voivatko tarinat olla haitallisia - voimmeko olla tarinamme vankeja? - Miten voimme muuttaa tarinaamme?Lisätietoja:Pekka Tölli Linkedin @pekkatolli Pekka Tölli Instagram: @petolliPekan jaksossa mainitseman Dan McAdamsin videoita, kirja ja tieteellisiä julkaisuja narratiivisesta identiteetista:Videot:The Power of Telling Your Story | Dominic Colenso | TEDxVitoriaGasteizThe Power of Personal Narrative | J. Christian Jensen | TEDxBYUThe Self as a Story - Dan McAdams Monmouth CollegeKirja:McAdams, D. P. (2015). The art and science of personality development. New York: Guilford Press.Tieteellisiä julkaisuja:McAdams, D.P. (1995). "What do we know when we know a person?". Journal of Personality. 63 (3): 365–395McAdams, D. P.; McLean, K. C. (2013). "Narrative Identity". Current Directions in Psychological Science. 22 (3): 233–238.McAdams, D. P., & Guo, J. (2015). Narrating the generative life. Psychological Science, 26, 475-483.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaipaatko muutosta arkeesi? Puuttuuko elämästäsi jotain? Olet ehkä tyytyväinen elämääsi, mutta haluat silti jotain uutta ja innostavaa?Tämän jakson aiheena on elämänmuutos ja miten siinä voi onnistua.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Muutos mielessä - kohti omannäköistä elämää (Atena 2022).Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä tehdä jos huomaa kaipaavansa muutosta elämäänsä? - Miksi elämänmuutos voi tuntua pelottavalta? - Miten pelkoa voi lievittää? - Miten aloittaa muutos? - Mikä auttaa onnistumaan muutoksessa? - Millaisia esteitä muutoksessa onnistumiselle on?Lisätietoja:Anu Tevanlinnan nettisivut Anu Tevanlinna Instagramissa Anu Tevanlinna Linkedin:ssa Anu Tevanlinna Atenan sivuilla Anu Tevanlinnan kirjat:Muutos mielessä - Kohti omannäköistä elämää (Atena 2022)Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kaupallinen yhteistyö: WeMind SuomiOppimisvaikeudet hidastavat ja vaikeuttavat oppimista. Ne voivat ilmetä eri tavoin riippuen millaisia taitoja opetellaan. Erilaiset ja eritasoiset oppimisvaikeudet ovat verrattain yleisiä, ja niitä on myös aikuisilla.Oppimisvaikeuksista psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on WeMind Suomen toimitusjohtaja, psykologi Juulia Järvdike. WeMind on Ruotsin suurin psykologipalveluita tarjoava yritys. Suomessa WeMind aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Juulia on tehnyt pääosan työurastaan WeMindilla neuropsykiatrian alalla tutkien lasten ja aikuisten kehityshäiriöitä. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä oppimisvaikeudet ovat? - Miten ne ilmenevät?- Mistä oppimisvaikeudet voi tunnistaa?- Miten ne näkyvät lapsen - tai aikuisenkin - arjessa?- Miten vanhempi voi auttaa lastaan?- Millaista apua on saatavilla ja milloin sitä kannattaa hakea?Juulia kertoo myös miten hänen omat oppimisvaikeutensa ja niihin saatu tuki eri elämänvaiheissa ovat vaikuttaneet hänen työuraansa.Lisätietoja:Jos sinua mietityttää läheisesi tai oma oppimisvaikeutesi -  tai kaipaisit mahdollisuutta keskustella psykologin kanssa, varaa nyt toukokuun 2023 loppuun asti maksuton ensikäynti WeMindilla.Ajan voit varata WeMindin nettisivuilta tai soittamalla ajanvaraukseen. Lisää tietoa www.wemind.fiLue lisää oppimisvaikeuksista WeMindin sivuilla: Oppimisvaikeudet koulunkäyntihaasteiden taustalla?WeMind Suomen verkkosivut: wemind.fiWeMind Suomi Instragramissa: @wemind_suomiWeMind Suomi tarjoaa tutkimustietoon perustuvia lyhytterapeuttisia psykologien tarjoamia hoitojaksoja sekä psykologisia tutkimuksia Helsingin keskustassa. WeMindin ammattilaiset ovat psykologeja ja siten heidän ammattitaitoaan on mielenterveyden hoitamisen lisäksi oppimisen tai kehityksen haasteiden tutkimus ja selvitys.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vitkutteletko? Lykkäätkö tekemisiäsi myöhemmäksi - vaikkei ehkä kannattaisi? Psykologiassa itselle haitallista, ahdistusta ja erilaista henkistä kärsimystä aiheuttavaa viivyttelyä kutsutaan prokrastinaatioksi.Prokrastinaatiosta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on opintopsykologi ja Aalto-yliopiston opinto- ja uraohjauspsykologien esihenkilö, Mikko Inkinen. Hän on auttanut työssään satoja prokrastinoivia, kouluttanut aiheesta ja tutkinut ilmiötä yliopistokontekstissa.Tässä jaksossa käsitellään mm. kysymyksiä:Mitä prokrastinaatio tarkoittaa?Millaisia tekijöitä prokrastinaation taustalla voi olla?Miksi vitkuttelemme, lykkäämme asioita?Mitä haittoja prokrastinoinnista voi seurata?Miten prokrastinoinnista voi päästä eroon?Lisätietoja:Mikko Inkinen keskustelee prokrastinaatiosta opintopsykologi Henna Niivan kanssa Aalto yliopiston opintopsykologien Paras hetki päivässä -podcastin jaksoissa:18. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 1 19. Prokrastinointi, viivyttely, lykkääminen, vetkuttelu. Osa 2 Jos aikaansaaminen kiinnostaa, niin kannattaa kuunnella Psykopodiaa jakso 110. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.Aikaansaamisessa ja prokrastinoinnin hallintaan apua voit saada myös näistä: - Aalto-yliopiston Tuumasta toimeen - aikaansaamisen aakkoset -verkkokurssi - Englanninkielinen, prokrastinaatio-tutkija Piers Steelin sivusto prokrastinaatiosta: Procrastinus.com https://procrastinus.com/ Mikko Inkisen julkaisuja prokrastinaatiosta:  - Inkinen, M., Mikkonen, J., Heikkilä, A., Tukiainen, M., & Lindblom-Ylänne, S. (2012). Aikaansaamattomuuden psykologiaa. Psykologia, 47(3), s. 172-181 - Lindblom, Saariaho, Inkinen, Haarala-Muhonen & Hailikari (2015). Academic procrastinators, strategic delayers and something betwixt and between: An interview study. Frontline Learning Research, 3(2), s. 47-62.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä sinussa tapahtuu, kun kohtaat haasteita, yllättäviä tilanteita tai elät muutosten keskellä? Miten reagoit? Miten palaudut?Näissä tilanteissa tarvitsemme resilienssiä eli psyykkistä selviytymisvalmiutta, mielen joustavuutta ja kykyä palautua. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana resilienssistä keskustelemassa on kasvatustustieteen tohtori, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Tuija Hytönen. Hän on perehtynyt resilienssiin työelämässä ja kehittänyt resilienssivalmennusta vuodesta 2019. Tuija työskentelee henkilöstön kehittämispäällikkönä Helsingin poliisilaitoksessa.Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä resilienssi tarkoittaa? - Mihin, milloin ja miksi resilienssiä tarvitaan?  - Miten itsessä ja yhteisössä voi tunnistaa resilienssiä? - Mikä merkitys resilienssillä on yhteiskunnallisesti? - Tuija kertoo myös keinoja vahvistaa sekä yksilöllistä että työyhteisön resilienssiä.Lisätietoja:Tuija Hytönen LinkedIn:ssa.Resilienssiä kannattaa rakentaa. Tuija Hytönen, Tuula Vehmas, Valtiolla.fi 23.4.2020Kirjoja resilienssistä:Lipponen, K. (2020) Resilienssi arjessa. Duodecim. Poijula, S. (2018) Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja. Uusi-seelantilaisen yhteiskunnallisen organisaatioiden resilienssin kehittämiseen erikoistuneen asiantuntijayrityksen Resilient Organisations sivut: https://www.resorgs.org.nz/-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Yksinäisyys on ikävä ja kipeä tunne. Yksinäisyyttä voi kokea myös parisuhteessa ja kaveriporukoissa. Se voi olla kokemus yhteyden puutteesta toisiin ihmisiin. Yksinäisyys on eri kuin halu olla yksin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina yksinäisyydestä ja yksinäisyyden tunteesta, yksin ja yhdessä, keskustelemassa ovat CupOfTherapy eli psykoterapeutti Antti Ervasti ja kuvittaja Matti Pikkujämsä. Heidän uusin kirjansa on Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä:- Millainen kokemus yksinäisyys on?- Millaisia tarinoita yksinäisyyden taustalla voi olla? - Millaiset tekijät lisäävät yksinäisyyden kokemusta?- Miten yksinäisyys ja yhteyden puute näyttäytyy parisuhteessa? - Miten yksinäisyyttä voi vähentää? Antti ja Matti kertovat myös omista yksinäisyyden kokemuksistaan.Lisätietoja:CupOfTherapyn kirjan Yksi näistä hetkistä - 100 ajatusta yksinäisyydestä ja yksinolosta (Gummerus 2021) voit tilata täältä.CupOfTherapyn löydät verkosta, YouTubesta, Instagramista ja LinkedIn:sta.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Oletko huomannut vastaavasi keskustelukumppanisi hymyyn? Tai oletko tuntenut surua, kun ystävälläsi on paha olla? Tunteiden tarttumista tapahtuu, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa - olimme kotona, töissä tai vaikka asioimassa kaupassa.Tunnetartunnan tutkimus on alkanut auttamistyössä havaitusta sijaistraumatisoinnin ilmiöstä, mutta se on läsnä meidän jokaisen arjessa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tunnetartunnasta keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti Anna Peltola. Hän kirjoitti psykoterapiaopintojensa opinnäytetyön tunnetartunnasta.Peilaamme vuorovaikutuksessa huomaamattammekin toistemme ilmeitä, eleitä ja asentoja. Ilo, innostus ja nauru tarttuvat. Niin myös ikävät tunteet. Tuomme erilaisiin tilanteisiin mukaan tunteita, mutta meidän on myös mahdollisuus säädellä ja vaikuttaa siihen miten annamme toisten tunteiden vaikuttaa itseemme. Se vaatii tiedostamista sekä kykyä ottaa etäisyyttä ja säädellä omaa autonomista hermostoa.Tiedostamaton raskaisiin tunteisiin liittyvä pitkittynyt tunnetartunta voi kuormittaa ja uuvuttaa, erityisesti auttamistyössä.Anna ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunnalla tarkoitetaan?  - Miksi ja miten tunteet tarttuvat? - Millaisissa tilanteissa tunnetartuntaa tapahtuu?  - Mitä haittaa ja hyötyä tunteiden tarttumisesta voi olla? - Mitä sijaistraumatisoituminen tarkoittaa - ja miten se liittyy tunnetartuntaan - Miten kuormittavaa tunnetartuntaa voi purkaa tai käsitellä?Lisätietoja:Tunnetartunnan tutkimuksesta kiinnostuneiden kannattaa aloittaa vaikka tästä artikkelista:Prochazkova, E., & Kret, M. E. (2017). Connecting minds and sharing emotions through mimicry: A neurocognitive model of emotional contagion. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 80, 99-114.Auttamistyötä tekeville lukusuositus sijaistraumatisoinnista on tämä kirja:Rothschild, Babette, ja Rand, Marjorie L. (2010): Apua auttajalle: myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki,Traumaterapiakeskus (2010).Tunteita ja tunteiden säätelyn teemoja käsitellään myös jaksoissa: - 10. Tunteet työelämässä. - 85. Vaikeat tunteet työelämässä - 48. Kateus ja some.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Itsensä johtamisella tarkoitetaan viisaita valintoja työpäivän aikana ja vapaalla. Siihen sisältyy ajanhallinta, työn suunnittelu ja palautumisesta huolehtiminen. Se on oman toiminnan ohjausta, suunnittelua ja sen seurantaa.Jotta voi johtaa itseään hyvin, on myös tunnettava itsensä. Itsetuntemus kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ja itsen kanssa. Itsetuntemukseen sisältyy oman osaamisen, taitojen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Siihen liittyy myös kyky havainnoida itseään ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja - myös omia hyviä ja huonoja puolia. Tämän jakson aiheena on itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Jakson juontaja on poikkeuksellisesti Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Jakson asiantuntijavieras on Psykopodiaan vakiojuontaja, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL) Nina Lyytinen. Hän on kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Sirpa Pääkkösen kanssa itsensä johtamisesta kirjan Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle (Otava 2022). Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan? - Mikä merkitys itsetuntemuksella ja arvoilla itsensä johtamiselle? - Miten omaa tekemistään kannattaa johtaa? - Mitä sudenkuoppia ja kompastuskiviä itsensä johtamiseen liittyy? - Lopuksi Nina antaa myös käytännön vinkkejä itsensä johtamiseen.Lisätietoja:Nina Lyytinen, Sirpa Pääkkönen. Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Otava 2022.Kirjasta ja sen tekijöistä voit lukea lisää kirjan kotisivuilta.Voit tilata kirjan kotiisi sekä hankkia sen e-kirjana tai Ninan lukemana äänikirjana esimerkiksi Otavan sivujen kautta tai Suomalainen.comin kautta.Nina Lyytinen Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Sirpa Pääkkönen Facebook, Twitter ja LinkedIn. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

(Uusinta): Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.Tässä syyskuussa 2019 alunperin julkaistussa jaksossa (13.) psykologi Nina Lyytinen keskustelee motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?Miten esteitä on mahdollista ylittää?Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?Miten motivaatio vaikuttaa?Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?Jakson linkit:Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja: Aikaansaaminen taikaSatu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirjaSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

Työ ja työurat ovat entistä monimuotoisempia ja yhdistävät erilaisia asioita, aloja ja tapoja tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Vain harva meistä tekee työuransa enää yhdellä kapealla polulla.Tämän jakson aiheena on moniosaaminen ja monimuotoinen työura.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on coach, kehittäjä, työpsykologiasta väitellyt tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Inkeri Ruuska.Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan: Monisoaamisen renessanssi. Opas työelämän edelläkävijöille.Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä moniosaaminen on ja millaisia moniosaajat ovat? - Miten voit rakentaa moniosaajuutta ja moniosaajan henkilöbrändiä urallasi? - Mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja moniosaajuudesta on?Linkkejä:Inkeri Ruuskan yritys Inspiraatiopaja verkossa ja Instagramissa.Inkeri Ruuska LinkedIn:ssa ja Twitterissa.Moniosaamisen renessanssi : opas työelämän edelläkävijöille, Inkeri Ruuska (Basam Books, 2022), kirjan sivut verkossa ja kirja kustantajan sivuilla.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toimiva tunneyhteys on hyvän parisuhteen perusta. Jos yhteys rakoilee tai jopa katkeaa, parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Yhteyden ajoittainen katkeilu kuuluu hyväänkin parisuhteeseen. Hyvässä suhteessa pari löytää keinoja virittäytyä uudelleen samalle tunnetaajuudelle.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Tunne hyvä suhde (WSOY 2022).Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat parisuhteen kolme kulmakiveä? - Miten ne tai niiden puute näkyvät parisuhteessa? - Millaista on parisuhteessa koettu yksinäisyys tai turvattomuus? - Miten yhteys ja turvallisuuden tunne syntyvät parisuhteessa?  - Miten parisuhdetta ja tunneyhteyttä voi vahvistaa?Jakson linkit:Maaret Kallio: Tunne hyvä suhde, WSOY, 2022Maaret Kallion websivut: MaaretKallio.comMaaret Kallio Instagram: @maaretkallioMaaret Kallio Facebook: Maaret Kallio - Lujasti lempeäMaaret Kallio Twitterissä: @MaaretKMaaret Kallio LinkednissäMaaret Kallio oli vieraana myös jaksossa: 38. Toivo. Parisuhde on aiheena myös näissä jaksoissa: - 8. Narsismi parisuhteessa. Vieraana Helinä Häkkänen-Nyholm. - 27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro. - 46. Miten säätelet miestäsi? Miesten hyvinvointi ja tunnesäätely. Vieraana Lauri Mannermaa. - 80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi